Niukkuuden jälkeisen liikkeen suurin haaste on siirtymäkysymys. Miten voimme siirtyä kapitalistisesta taloudesta rahattomaan niukkuuden jälkeiseen talouteen? Tämän kysymyksen avainelementtejä on pääoman ja resurssien siirtäminen. Miten arvokkaat asiat, kuten koneet ja omaisuus, voivat siirtyä rahapohjaisilta markkinoilta niukkuuden jälkeisille markkinoille? Pitkäaikaisen menestyksen varmistamiseksi tämän siirron on oltava kestävää, mikä tarkoittaa, että sen on oltava vakaa ja väkivallaton. Joten vakavan siirtymän mahdollistamiseksi niukkuuden jälkeiseen talouteen tarvitaan toimiva ratkaisu pääoman siirtämiseksi rahamarkkinoilta niukkuuden jälkeiseen talouteen. Tämä mahdollistaisi niukkuuden jälkeisen talousjärjestelmän, joka voisi kasvaa kapitalistisen markkinan kustannuksella. Tässä tekstissä tarkastelemme mahdollista vastausta tähän haasteeseen.
Aloitamme taloudellisista toimijoista. Perinteiset taloudellisten toimijoiden mallit olettavat oman rahallisen hyödyn maksimoinnin. Ihmisiä koskevien oletusten osalta tämä malli tekee karkean yksinkertaistuksen. Kuitenkin, kun kyse on yrityksistä, jotka ovat merkittäviä taloudellisia toimijoita globaaleilla markkinoilla, tämä malli on tarkempi. Lisätään muutama oletus tähän yksinkertaiseen “Homo economicus” -malliin.
Ensinnäkin oletetaan, että toimija arvostaa ympäristönsä hyvinvointia. Tämä tarkoittaa, että toimija arvostaisi omansa jakamista, jos sillä on varaa siihen. Tämä arvostus voisi ilmetä missä tahansa muodossa, kuten antamalla rahaa kadulla olevalle kerjäläiselle tai lahjoittamalla rahaa yliopistolle, josta on valmistunut. Toiseksi, oletetaan, että toimija on valmis työskentelemään arvostamiensa asioiden eteen. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta haluamme korostaa sitä. Tämä oletus tarkoittaa, että toimija on valmis tekemään työtä, vaikka se ei saisi suoraa rahallista hyötyä työstä. Esimerkkinä tästä voisi olla vapaaehtoistyö minkä tahansa organisaation parissa, urheiluseuroista opiskelijayhdistyksiin.
Yhdessä nämä oletukset päättelevät, että tämä taloudellinen toimija olisi valmis työskentelemään ympäristönsä hyvinvoinnin hyväksi. Yksilötasolla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi perheestäsi huolehtimista. Nämä lisäoletukset eivät tarkoita, että toimija ei välittäisi omasta taloudellisesta hyödystään. Ne vain toteavat, että myös muille asioille annetaan jonkin verran arvoa. Näiden eri arvojen suhde ei ole tässä olennaista, oletusten olemassaolo on. Tämä laajennettu malli ei ole kaukana “Homo economicus” -mallista ja on edelleen vain yksinkertaistus, kuten kaikki mallit ovat.
Kutsutaan tätä toimijaa hybriditoimijaksi. Sana hybrid tulee ajatuksesta, että tämä toimija toimii kahdella eri markkinalla, toinen on perinteinen rahapohjainen markkina ja toinen on rahaton niukkuuden jälkeinen markkina. Niukkuuden jälkeiselle markkinalle tehtävä työ tehdään ilman odotusta rahallisesta palkkiosta. Tällä työllä on käyttöarvo ja se tuo arvoa koko yhteisölle. Perinteiselle markkinalle tehtävä työ on rahallisesti arvokasta. Sillä saattaa olla myös käyttöarvo, mutta tämän markkinan näkökulmasta ainoa merkityksellinen arvo on rahallinen arvo.
Esimerkki hybriditoimijasta olisi kirjanpitoyritys, jolla on säännöllisiä asiakkaita ja hybridiasiakkaita, jotka ovat muita hybriditoimijoita. Tämä yritys voisi tehdä 80 % työstään maksaville asiakkaille perinteisillä markkinoilla ja loput 20 % vapaaehtoisesti hybridiasiakkaille. Tämä organisaatio ei loisi voittoa, vaan kaikki voitot käytettäisiin kirjanpitopalvelujen tarjoamiseen hybridiasiakkaille. Tämän yrityksen työntekijät saattaisivat saada parempaa palkkaa muualta ja osa työntekijöistä saattaisi työskennellä vapaaehtoisesti osa-aikaisesti. Kaikki he näkisivät työnsä arvon, mikä riittäisi korvaamaan pienemmän rahallisen palkan. Kuten mikä tahansa muu organisaatio, tämä yritys yrittää tasapainottaa tulojaan ja menojaan. Tällaisia yrityksiä, jotka tekevät ilmaista työtä maksullisen työn ohella, voitaisiin kutsua hybridyrityksiksi tai hybridijärjestöiksi.
Toinen esimerkki osittain hybridijärjestöstä, joka on jo olemassa tämän päivän taloudessa, olisi ohjelmointiyritys, jossa perinteisiltä markkinoilta saatavat voitot käytetään yrityksen ylläpitämiseen, mutta työntekijöitä kannustetaan tekemään avoimen lähdekoodin ohjelmointia työajallaan. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot hyödyttävät koko alaa, mikä puolestaan voi hyödyttää tätä yritystä. Erotus hybridijärjestön ja osittain hybridijärjestön välillä on, että hybridijärjestö tarjoaa palveluja asiakkailleen, joilla on oma toimijuutensa, täyttäen asiakkaan tarpeen. Osittain hybridijärjestössä vapaaehtoinen työ tehdään ensisijaisesti yrityksen tarpeiden mukaan eikä asiakkaan. Nämä yritykset eivät tarjoa palvelujaan asiakkaille, jotka eivät maksaisi niistä. Tavallaan ne saattavat lahjoittaa niukkuuden jälkeiseen talouteen toimiessaan niukkuuden jälkeisillä markkinoilla.
Miksi nämä hybridijärjestöt tarjoaisivat palvelujaan ilmaiseksi? On helppo ymmärtää ihmisen toimivan inhimillisesti ja tekevän asioita, jotka eivät tarjoa heille suoraa rahallista hyötyä. Mutta organisaation, joka toimisi näin, ymmärtäminen on vaikeampaa. Lyhyt vastaus on, että ne vain tekevät niin. Meidän on muistettava, että organisaatiot ovat sosiaalisia rakenteita, jotka toimivat haluamallamme tavalla. Joten voimme rakentaa organisaation juuri niin kuin haluamme. Nämä hybridijärjestöt olisivat sosiaalisia organisaatioita, joilla on muita tavoitteita kuin omistajiensa hyödyttäminen. Tämä ei sulje pois voitontavoittelua, vaan lisää siihen muita arvoja. Ihmiset voivat pyrkiä hyötymään vain itsestään, mutta organisaatioiden ja instituutioiden ei pitäisi. Jos luomme organisaatioita, jotka pyrkivät hyödyttämään koko yhteiskuntaa, on helppo nähdä, että koko yhteiskunta voittaa pitkällä aikavälillä.
Mitä tapahtuisi, jos nämä toimijat alkaisivat muodostaa verkoston? Hybridijärjestöt, jotka tarjoavat palvelujaan vapaaehtoisesti toisilleen, muodostaisivat hybriditoimitusketjun, jossa taloudellisen tehokkuuden edut kanavoituisivat eteenpäin hyödyttäen kaikkia. Vaikka yksi osittain hybridijärjestö tekisi hyväntekeväisyyttä, se ei ehkä olisi niin mullistavaa. Mutta verkosto hybridijärjestöistä, jotka luovat hybriditoimitusketjuja, varmasti on. Tällainen verkosto toimisi hybridimarkkinana. Hybridimarkkinoilla toimijat tarjoavat ilmaisia palveluja ja tuotteita muille hybriditoimijoille ja maksullisia palveluja toimijoille markkinoiden ulkopuolella. Hybridijärjestö saavuttaisi tehokkuutta yhteistyöstä hybridimarkkinoiden toimijoiden kanssa, mikä lisäisi niiden kilpailukykyä perinteisillä markkinoilla. Mitä kilpailukykyisempi hybriditoimija on perinteisillä markkinoilla, sitä enemmän se voi toimia hybridimarkkinoilla kerryttäen varallisuutta rahattomaan talouteen.
Mitä suuremmaksi tämä markkina kasvaa, sitä lähemmäs se pääsee niukkuuden jälkeistä markkinaa. Kun organisaatio saavuttaa pisteen, jossa se voi saada kaikki tarvitsemansa tuotteet ja palvelut ilmaiseksi ja antaa omat tuotteensa ja palvelunsa vain ilmaiseksi, se on muuttunut niukkuuden jälkeiseksi organisaatioksi. Tämän pisteen saavuttaminen vaatisi kuitenkin laajan ja monipuolisen hybridimarkkinan.
Hybriditoimijat hybridimarkkinoilla toimivat porttina kahden eri markkinan välillä. Tämä portti voi muuntaa arvoa ja pääomaa perinteiseltä markkinalta niukkuuden jälkeiseen talouteen. Tehokkain portti olisi organisaatio, joka on erittäin kilpailukykyinen perinteisillä markkinoilla ja samalla toimii voittoa tavoittelemattomana ja käyttää kaikki voittonsa palvelujen lisäämiseen hybridimarkkinoille. Tällaiset tehokkaat portit voisivat käynnistää hybridimarkkinoiden ja niukkuuden jälkeisen talouden kasvun alun. Sen sijaan, että muutama ihminen tulisi valtavan rikkaaksi, niukkuuden jälkeisen markkinan menestystarinat olisivat mullistavia sosiaalisesti kestävämmän maailman kannalta, jossa kaikki voivat paremmin.
Mitä enemmän tuotteita ja palveluita on saatavilla hybridimarkkinoilla, sitä vähemmän yhteiskuntamme on riippuvainen rahasta ja kapitalismista. Tämä siirtyminen markkinalta toiselle on yhtä aikaa sekä valtava että pieni. Se on pieni siinä mielessä, että se voi tapahtua yhden organisaation kautta. Mutta se on valtava siinä mielessä, että arvo periaatteessa muuntautuu yhdestä taloudellisesta tilasta toiseen. Toinen toimii rahalla ja toinen luottamuksella. Tämä on ymmärrettävää, koska raha on eräänlainen luottamuksen mitta. Mutta miten niukkuuden jälkeisen talouden ja hybridimarkkinan eroavat sitten perinteisestä markkinasta?
Vaikka hybridijärjestöt saattavat olla hyvin samankaltaisia perinteisten yritysten kanssa eli saavat palveluita muilta organisaatioilta ja tarjoavat palveluita asiakkaille, hybridimarkkinoilla monet asiat ovat päälaellaan. Tarkastelemme lähemmin kahta potentiaalista eroa. Ensimmäinen ero on markkinaosapuolten välinen kilpailu ja toinen on muutos työmarkkinoilla.
Perinteisillä markkinoilla osapuolet kilpailevat keskenään asiakkaista. Hybridimarkkinoilla sen sijaan osapuolet kilpailevat saadakseen palveluita ja tuotteita toimittajiltaan.
Molemmat näkökulmat kannustavat resurssien tehokkaaseen käyttöön. Ero on siinä, että perinteisillä markkinoilla kannustus tulee toimitusketjussa yhden askeleen edempänä olevilta toimijoilta ja hybridimarkkinoilla yhden askeleen takaa. Hybriditoimija haluaa tarjota tuotteensa asiakkaalle, joka käyttää sitä viisaasti ja tekee arvokasta työtä tarjoavan toimijan näkökulmasta. Jos sinulla on leipää annettavaksi jollekulle, antaisit sen todennäköisesti henkilölle, joka on nälkäisin. Henkilökohtaisten suhteiden suuri vaikutus, joka saattaa vaikuttaa tähän analogiaan, ei ole enää merkittävä tekijä puhuttaessa suurista hybridijärjestöistä eikä yksittäisestä henkilöstä.
Toinen suuri muutos on työmarkkinoilla. Hybriditoimijoiden työmarkkinoilla on suuri kilpailu työntekijöistä kaikkien hybriditoimijoiden kesken. Tämä perustuu oletukseen, että hybridijärjestössä työskentelevät tekevät työtä muista syistä kuin pelkästään palkan vuoksi, mahdollisesti jopa vapaaehtoistyötä. Käytännössä tilanne on samankaltainen kuin todella taitavien ja arvostettujen työntekijöiden asema perinteisillä työmarkkinoilla, moni yritys kilpailee saadakseen tämän henkilön työntekijäkseen. Mutta hybridimarkkinoilla kaikki olisivat arvostetun työntekijän asemassa. Tällä on kaksi merkittävää vaikutusta. Ensimmäinen on se, että työntekijöiden työpaikan olosuhteet ovat suuri tekijä. Tämä parantaisi merkittävästi kaikkien työntekijöiden elämänlaatua. On myös odotettavissa, että muodostuu uudenlaisia organisaatiorakenteita, koska perinteisten yritysten sosiaaliset rakenteet eivät välttämättä toimi markkinassa, jossa kaikki työntekijät nähdään arvokkaina ihmisinä. Toinen merkittävä vaikutus tässä työmarkkinoiden muutoksessa on organisaatioiden tarkoitus. Hybridimarkkinoilla vain organisaatiot, joiden työtä ihmiset arvostavat, voivat selviytyä. Organisaatio, jonka työtä useimmat ihmiset pitävät haitallisena, ei kestäisi kauan, se ei saisi työntekijöitä eikä myöskään tuotteita ja palveluita muilta organisaatioilta.
Hybridijärjestöillä on potentiaalia tuoda vallankumouksellisia muutoksia talouteemme. Ne voivat mahdollistaa ja instituutionaalistaa pääoman siirtymisen perinteisestä rahataloudesta sosiaalisesti kestävään rahattomaan niukkuuden jälkeiseen talouteen. Hybridijärjestöt ovat alttiimpia yhteistyölle keskenään, mikä antaa hybridimarkkinoille kilpailuetua perinteisiin yrityksiin nähden, jotka toimivat kapitalistisilla markkinoilla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että mitä enemmän hybridijärjestöjä on, sitä tehokkaammaksi hybridimarkkinat tulevat, samalla kun ne tulevat myös stabiilimmiksi ja kehittyneemmiksi tarjoten kasvavan valikoiman palveluita ilmaiseksi. Tehokas hybridimarkkina saattaisi kilpailla kapitalismin kanssa kokonaan, kun pääoma ja erityisesti työvoima alkavat siirtyä perinteisiltä markkinoilta hybridijärjestöihin. Ennen kuin tämä skenaario voi tulla todellisuudeksi, on kuitenkin avoimia kysymyksiä. Näihin kysymyksiin kuuluu esimerkiksi se, miten hybridijärjestöt järjestävät palvelunsa toisilleen ja miten hybridijärjestöjä voidaan laillisesti järjestää tietyssä maassa tai oikeusjärjestelmässä. On selvää, että näihin kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Yhtä selvää on, että voimme löytää monia erilaisia käytännöllisiä ratkaisuja niille. Hybridijärjestöjen ensimmäiset yritykset ovat vaikeimpia, mutta muutaman onnistuneen pioneerijärjestön jälkeen, jotka alkavat muodostaa pientä ja löyhää hybridimarkkinaa, seuraaminen muuttuu paljon helpommaksi. Jos pelaamme korttimme oikein, tämä saattaa tapahtua tulevina vuosina.