Learn

Purpose

The purpose of Koto Co-op is the development of technologies and social structures that enable sustainable, post-scarcity society, thus making this development feasible. To advance this development, we aim at creating operational models which allow us to gather people and provide them livelihood. This way we sustainably strive to maintain development and research.

Elokoto osuuskunnan eettinen ohjeisto

• Kunnioita muiden ihmisten fyysistä ja henkistä tilaa. Älä kosketa ketään kysymättä lupaa. Muista, että et voi kysymättä tietää toisen ihmisen rajoja. Hae myös omaa tilaa itsellesi, jos se on tarpeen.
• Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
• Älä tee oletuksia ulkonäön tai toiminnan perusteella. Ole kunnioittava kaikkia kohtaan.
• Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydentilasta tai liikuntakyvystä.
• Älä nöyryytä tai nolaa muita. Pidättäydy juoruilemasta ja arvostelemasta toisten ulkomuotoa.
• Älä tuo esiin puheessasi, teoissasi tai käyttäytymisessäsi mitään toisen henkilön ominaisuuksiin tai piirteisiin perustuvia stereotypioita.
• Anna tilaa - varmista, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja suhtaudu arkaluontoisiin aiheisiin kunnioittavasti.
• Voit antaa asianmukaista ja rakentavaa palautetta sopimattomasta käytöksestä. Kuuntele kaikki sinulle annettu palaute. Yritä suhtautua avoimesti saamaasi palautteeseen ja ota se huomioon tulevaisuudessa. Pyydä anteeksi, jos olet loukannut jotakuta.
• Jos huomaat jonkun muun käyttäytyvän sopimattomasti tai muutoin toimivan Elokoto Osuuskunnan periaatteiden vastaisesti, puutu tilanteeseen.

Veganismi ja Koto

Me Koto osuuskunnassa tiedämme, että vegaaninen elämäntapa on eettisempi muita olentoja kohtaan ja tilastojen mukaan ekologisempi.

Mikroteollisuus paikallisten kestävien talouksien selkärankana

Mikroindustriateknologian kehittämisen avulla voimme mahdollistaa yhteisöllisten talouksien taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden.

Pienet yhteisöpohjaiset taloudet ovat monien valitsema polku vetäytyä vakiintuneesta globaalista taloudesta. Merkittävin esimerkki tällaisesta taloudesta ovat ekokylät, jotka ovat olleet olemassa monissa maissa jo jonkin aikaa. Ihmisiä tällaisiin yhteisöllisiin talouksiin työntävät yleensä sosiaaliset ja ekologiset arvot. Ei ole harvinaista, että taloudellisesti puhuen näillä pienillä talousjärjestelmillä on vaikeuksia saavuttaa kestävyyttä. Taloudellinen kestävyys tässä tarkoittaa elinkeinon kestävyyttä. Ekokylien tapauksessa tämä voisi tarkoittaa, että ekokylä kärsii rahatulojen puutteesta yhteisön tukemiseksi tai että ekokylä pyrkii täydelliseen omavaraisuuteen huonolla menestyksellä, mikä johtaa asukkaidensa elämänlaadun heikkenemiseen. Taloudellisen kestävyyden puute voi heikentää myös ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Miten voisimme yrittää korjata tämän taloudellisen ongelman samalla kun viemme yhteisöllisen taloudellisen toiminnan aivan uudelle tasolle prosessissa?

Hybridijärjestöt niukkuuden jälkeisen talouden pääomanvirran porteina

Niukkuuden jälkeisen liikkeen suurin haaste on siirtymäkysymys. Miten voimme siirtyä kapitalistisesta taloudesta rahattomaan niukkuuden jälkeiseen talouteen? Tämän kysymyksen avainelementtejä on pääoman ja resurssien siirtäminen. Miten arvokkaat asiat, kuten koneet ja omaisuus, voivat siirtyä rahapohjaisilta markkinoilta niukkuuden jälkeisille markkinoille? Pitkäaikaisen menestyksen varmistamiseksi tämän siirron on oltava kestävää, mikä tarkoittaa, että sen on oltava vakaa ja väkivallaton. Joten vakavan siirtymän mahdollistamiseksi niukkuuden jälkeiseen talouteen tarvitaan toimiva ratkaisu pääoman siirtämiseksi rahamarkkinoilta niukkuuden jälkeiseen talouteen. Tämä mahdollistaisi niukkuuden jälkeisen talousjärjestelmän, joka voisi kasvaa kapitalistisen markkinan kustannuksella. Tässä tekstissä tarkastelemme mahdollista vastausta tähän haasteeseen.

Koton tarina

-2017

Jossain vaiheessa vuoden 2015 jälkeen Zeitgeist liikkeen (TZM) kanavissa, lähinnä Facebookissa, oli muutamia keskusteluketjuja siitä, miten voimme todella luoda siirtymisen resurssipohjaiseen talouteen. Facebook-ryhmä nimeltä ”siirtymävaihe RBE:hen/Suomeen” oli suuressa roolissa.